Heräsin tänä aamuna vielä Japanin ajassa 3.45.. Oikeastaan voisin jo pikku hiljaa siirtyä tähän paikalliseen aikavyöhykkeeseen mutta en ymmärrä miksi se on niin vaikeaa. Ehkä Japanin aika sopii minulle paremmin?.

Kaipasin pieniä käsiä kaulaani mutta säännöllisen epäsäännöllisesti vuoteemme valtaavat vieraat eivät tänä yönä vierailuaan tehneet vaikka niin toivoinkin.

Mietin tulevaa päivää ja tunsin hieman jännityksen valtaavan mieltä vaikka ei mitään maata järisyttävää ole tiedossa, muutamia vieraita ja uusia ihmisiä mutta varmasti tutustumisen arvoisia.

Näitä tutustumisia on tullut viimeisen vuoden aikana rautaisannos ja olen pikkuhiljaa oppinut nauttimaan näistä tilanteista. Ajattelen, että kaikki menneet ja tulevat kohtaamiset, muokkaavat minua. Kestävätpä ne sitten vain ohi kiitävän hetken verran tai vaikuttavatko ne elämääni vuosia, tarvitsen ne.

Ehkä se tämä aikavyöhykekin rupeaa tuntumaan omalta..