Näin tuumasi Kepa kolme vuotta, kun pyysimme häntä syömään reippaasti ruokansa, ja kieltäytyi koskemasta evääseen. Jäätelö olisi toki maistunut mutta arkiruoka ei.

 

Purnaanpa nyt tätä yrittäjän osaa. Meillä on pääsääntöisesti todella mahtavia työntekijöitä mutta joukkoon mahtuu kuitenkin muutamia ”on hiki ja nokkaan koskee” kavereita. Tarkoitan siis niitä tyyppejä jotka on säännöllisesti esim. sairaslomilla syistä joita joku toinen ei edes viitsi valittaa. Osaan jo melkein päivälleen sanoa koska tietyt tyypit rupeavat sairastamaan. Milloin on flunssa oireita, milloin selkä kipeänä, milloin mitäkin..

Perhana.. Lyhyidenkin sairauslomien palkanmaksu pitäisi siirtää pois yrityksiltä esim Kelalle ja tehdä siitä sen verran vaikea prosessi että se karsisi nämä tyhjän valittajat jo alkuunsa. Toki ymmärrän että, kun on oikeasti sairas, on tarpeellista levätä, ja eihän sairaana täyttä työpanosta pysty antamaankin. Mutta kun lähes puolet kaikista meidänkin yrityksen sairaslomista on enemmän tai vähemmän ” vasemman jalan varpaan kynteen koskee” tyyppisiä niin kyllä se välillä tympäisee.

 

Jep jep.. Onneksi on kaunis päivä. Aurinko paistaa, vaikka aamulla näytti synkemmältä, ja plussan puolella ollaan.

Hmm, olisi kyllä paljon tekemistä kotonakin.. Pitäisiköhän hakea työterveysasemalta sairaslomaa. Niinhän tuo taitaa kolottaa.. Tai jos siirtyisi iltavuoroon, ennättäisi päivällä puuhailla jotain. Tai jos tulisi jo kuuteen, niin voisi karata jo kolmen maissa, ehkä..

 

Eikä mitä, mukavaahan tämä kuitenkin on, tämä elämä.